Staples Solutions käyttää evästeitä (ja vastaavaa teknologiaa) tiedon keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin, jotta voimme kehittää käyttökokemustanne verkkosivuilla sekä markkinoida kohdennetusti. Nämä evästeet keräävät henkilötietoja. Lue lisää Evästekäytännöstämme https://www.staplesadvantage.fi/evastekaytanto/ sivuiltamme sekä Tietosuojaselosteestamme https://www.staplesadvantage.fi/privacy-policy/, kuinka tällä verkkosivulla käsitellään henkilödataa. Käyttämällä tätä sivua tai klikkaamalla OK, hyväksyt evästeiden käytön.

Logo Staples

Avaimet menestyvään liiketoimintaan – yhteistyö

Share via:

Päivittäiset työskentelytapamme ovat muuttumassa. Liiketoiminnan ja teknologian kehittymisen myötä yhteistyöstä on tullut erittäin tärkeää. Hasso-Plattner-Instituten School of Design Thinking -keskuksen johtaja Professori Ulrich Weinberg on kärkijoukoissa viemässä tätä muutosta eteenpäin. Hänen mielestään ryhmätyöskentely on tärkeämpää kuin yksilöiden välinen kilpailu niin työelämässä kuin muuallakin. Professori kertoi Staples Business Advantagelle siitä, mitä yhteistyö tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeää.

Brockhaus-ajattelu on päättymässä

Professori Weinberg selitti Ted X Talk -puheessaan Brockhaus-ajattelukonseptia. Hän käyttää tätä mallia kuvaamaan lineaarista ajattelutapaa, joka hallitsee organisaatioita tänä päivänä.

Brockhaus viittaa tunnettuun tietosanakirjaan, joka oli yleinen Saksassa 200 vuoden ajan, mutta jonka kustantaminen lopetettiin vuonna 2014. Kustantajat eivät ymmärtäneet digitalisoida kirjoja, joten niitä ei siirretty nykyaikaisiin viestintälaitteisiin, joita useimmat lukijat käyttävät nykyään. Weinberg käyttää tietosanakirjaa esimerkkinä lineaarisesta ajattelutavasta, jossa tieto esitetään loogisesti aakkosjärjestyksessä. Kirjassa on vain rajallinen määrä tietoa, ja koska sitä ei kyetty uudistamaan, se jäi kehityksen kelkasta. 

Weinberg kertoo: "Tämä on helpoin keksimäni tapa selittää paradigman muutosta vanhasta analogisesta, lineaarisesta ajattelusta uuteen digitaaliseen verkkoajatteluun, jossa kaikki liittyy toisiinsa." 

Vaikka tämän kaltainen siirtymä vaikuttaa selkeältä, Weinberg myöntää, että "elämme yhä maailmassa, jota lineaariset struktuurit hallitsevat". 

Professorin mukaan lineaarisesta ajattelutavasta tulee oletusarvoista jo varhain koulujärjestelmän kautta. Siellä meidät opetetaan kilpailemaan yhteistyön tekemisen sijaan. "Meitä ei valmisteta yhteistyöhenkiseen ympäristöön, vaan erittäin kilpailulliseen ympäristöön," Weinberg väittää.

Monissa työpaikoissa korostetaan yksilöiden välistä kilpailua, ja meitä on ohjattu siihen lapsuudesta asti. Weinberg uskoo, että omaksumme Brockhaus-ajattelun koulussa. Hänen mielestään suhtaudumme asioihin liian yksilökeskeisesti. 

"Koulussa ei keskitytä ryhmiin, vaan pikemminkin siellä mitataan yksilöä. Arvosanat ohjaavat lapsia pitämään koulutovereitaan kilpakumppaneina, eli on oltava parempi kuin muut lapset. Kaikki lapset oppivat saman mallin, eikä se korosta yhteistyötä vaan kilpailuhenkeä." 

 

Näin mieliimme iskostuu Brockhaus-ajattelu, josta on vaikea päästä eroon myöhemmin elämässä. Professorin mukaan kyseinen ajattelutapa on jäänyt ajastaan jälkeen verkottuneessa maailmassa. 

Vaikuttaa siltä, että Brockhaus-ajattelun rajat täytyy rikkoa, jotta yritykset voivat kehittyä ja olla innovatiivisia. Tiimityö on välttämätön osa tätä prosessia, ja yhä useammat organisaatiot pyrkivät kehittämään sitä toiminnassaan. Professorin mielestä yrityksillä olisi helpompaa, jos yliopistoista valmistuvat opiskelijat osaisivat jo verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Menestyvän liiketoiminnan tulevaisuus on kollektiivisessa toiminnassa. Sen vuoksi on siirryttävä verkkoajatteluun. 

 

Yhteistyö ja verkkoajattelu

Koska maailma on entistä monimutkaisempi, meidän on kyettävä ajattelemaan luovasti. Yksittäinen ihminen, joka yrittää ratkaista ongelmaa, ei ole välttämättä yhtä tehokas tai tuottava kuin ryhmä, joka kollektiivisesti yrittää löytää erilaisia ratkaisumalleja. Juuri tämä on verkkoajattelun lähtökohta. Weinbergin mukaan ihmiset voivat olla luovempia ja keksiä uusia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, jos siirrymme entistä osallistavampaan, vähemmän yksilökeskeiseen prosessiin.  

Professorin kehittämä verkkoajattelumalli sisältää kolme keskeistä osa-aluetta: 

1. Monialaiset tiimit – kun mukana on työntekijöitä eri tiimeistä tai osastoista, näkökulmat asiaan ovat monipuoliset. 

2. Iteratiivinen prosessi – ongelmaa ei pidä työstää lineaarisesti aasta ööhön. Eri vaiheet pitää toistaa niin monta kertaa, että saavutetaan tyydyttävä tulos

3. Työskentely vaihtelevissa ympäristöissä – fyysinen työtila vaikuttaa työskentelyyn merkittävästi. Tilan pitäisi tukea yhteistyötä. 

Verkkoajattelussa ihmisiä rohkaistaan työskentelemään yhdessä kollegoidensa kanssa, eikä vain rinnakkain. Tämä yhdistetty lähestymistapa voi olla organisaatiolle hyvin menestyksekästä, kun sitä tuetaan ja helpotetaan oikein. Verkkoajattelussa korostetaan, että on tärkeä luopua perinteisistä lineaarisista toimintatavoista ja omaksua nykyaikaisia tapoja, jotka korostava osallistamista ja yhteistyötä. 

Verkkoajattelun kolme vaihetta voidaan toteuttaa missä tahansa yrityksessä. Kun työpaikallasi tehdään projektityötä, ideoidaan tai ratkaistaan ongelmia, ota mukaan ihmisiä eri aloilta. Näin projektiin saadaan monipuolisempaa näkemystä ja tuloksena voi olla ainutlaatuisia ratkaisuja ja ideoita. Kannusta tiimejä ajattelemaan, että ongelmanratkaisua ei tarvitse lähestyä loogisesti aakkosjärjestyksessä. Kun tiimit voivat toistaa eri vaiheita, saadaan koottua runsaasti tietoja, jotka luovat pohjan myöhemmälle ideoinnille. Varmista myös, että työympäristöt on varustettu oikein ryhmäajatteluprosessia varten. Pöydät, joiden ympärille voi kerääntyä pieniksi ryhmiksi, lehtiöt, valkotaulut ja Post-it® Notes -muistilaput helpottavat yhteistyötä ja ideointia. 

Organisaatiot eivät muuta pelkästään prosessejaan voidakseen sopeutua nykymaailman vaatimuksiin. Toisinaan myös organisaation rakenteita muutetaan siten, että työnteko voi olla osallistavampaa. Weinberg uskoo, että hierarkian käsityksen on myös muututtava.
 

"Millaiset johtamismallit sopivat maailmaan, jossa verkot, viestintä, avoimuus ja yhteistyö ovat keskeisiä seikkoja kilpailun sijaan? Itseorganisoituvissa tiimeissä ei tarvita ylhäältä annettua hierarkkista rakennetta, koska ne pystyvät toimimaan omillaan. […] Meillä on yhä käytössä rakenteita, jotka estävät hyvien ratkaisujen löytämisen monimutkaisiin ongelmiin. Yritämme ratkaista monimutkaisia ongelmia, mutta emme pysty hyödyntämään työtekijöiden henkisiä voimavaroja kunnolla […] meidän täytyy antaa heille mahdollisuus käyttää henkisiä kykyjään uudella tavalla. " 

 

Professori vieraili äskettäin Kiinassa tapaamassa suuren elektroniikka-alan yhtiön Haierin toimitusjohtajaa. Vierailullaan hän sai tutustua yhteistyörakenteisiin, joita yritykset voivat omaksua tulevaisuudessa. Toimitusjohtaja oli lukenut professori Weinbergin kirjan verkkoajattelusta ja ryhtyi toteuttamaan sen oppeja yhtiössä:
 

"Työntekijöitä on 70 000, ja toimitusjohtaja haluaa muuttaa yhtiön rakenteen mikroyritysten ekosysteemiksi. Hän antaa ihmisille mahdollisuuden toimia yksityisyrittäjinä yhtiön puitteissa. Minunkin mielestäni se on todennäköisesti paras rakenne isolle organisaatiolle […] Puhun nyt radikaaleista muutoksista, radikaaleista lähestymistavoista, jotka mielestäni ovat erittäin kiireellisiä ja välttämättömiä." 

 

Yhteistyötä tukevien työympäristöjen merkitys

Työympäristön fyysinen suunnittelu voi lisätä tuottavuutta ja innovatiivisuutta merkittävästi. Perinteisen toimiston on muututtava tukemaan yhteistyöhenkisiä työskentelytapoja.

Weinberg korostaa vaihtelevien työympäristöjen etuja. Hän kertoo, että on määrittänyt uudelleen työympäristöjen parametrit omat yhteistyötä koskevat tarpeet mielessään. “We Q” -ryhmätyöhön tarkoitettujen tilojen luominen on auttanut siirtämään huomion pois yksilöä korostavista tiloista ryhmäajattelua korostaviin tiloihin.

"Kehitimme School of Design Thinking -keskuksessa We Q -tilat, jotka eivät hyödynnä vain yksittäisen ihmisen älyä ja taitoja, vaan koko ryhmän ominaisuuksia. Suunnittelimme tilojen fyysisen ympäristön uudelleen […] työympäristöt pitää suunnitella uudelleen, ja rohkaisemme yrityksiä toimimaan niin." 

 

Professori havaitsi, että tarjolla ei ollut riittävästi työkaluja ryhmätyön tarpeita varten. Kalusteita ei ollut suunniteltu neljän tai viiden ihmisen yhteistyötä varten, eikä tiloissa ollut sopivia työkaluja yhdessä ideoinnin tueksi. Hän suunnitteli jopa itse tarpeisiinsa sopivia pieniä yhteistyöpöytiä, joissa pienryhmät voivat työskennellä yhdessä. Verkkoajattelussa korostetaan, että fyysinen ympäristö on tärkeä asia prosessin toimimiseksi. Ympäristön on helpotettava dynaamista ajatteluprosessia.

 

Miksi yhteistyö on tärkeää?

Yhteistyöllä on monia merkittäviä etuja. Se lisää tuottavuutta ja tehokkuutta ja parantaa tiimityötä ja vuorovaikutusta. Kun yksilölliseen työskentelytapaan liittyvä kilpailuhenkisyys otetaan pois, tuloksena voi olla tuottavaa ryhmätyötä. Nykyajan maailmassa yhteydenpito liittyy kaikkeen tekemiseen varsinkin, kun teknologia ja sosiaalinen media kehittyvät koko ajan. On selvää, että se vaikuttaa myös työ- ja vuorovaikutustapoihin. Noudattamalla verkkoajattelun kolmea vaihetta organisaatiot voivat käynnistää positiivisen muutoksen päivittäisissä työskentelyprosesseissa ja saavuttaa tuloksia. Ryhmien kokoonpanojen vaihtelu, iteratiivisen prosessin tukeminen ja yhteistyön helpottaminen työkaluilla ja vaihtelevilla työympäristöillä ovat helppoja toimia, joilla voi vaikuttaa merkittävästi koko yrityksen toimintatapoihin. 

Verkkoajattelu on yhteinen tavoite: yhtiö helpottaa uusien työskentelytapojen käyttöönottoa ja ryhmän jäsenet työskentelevät uudella tavalla. Professori Weinberg toteaa:
 

"Rohkaisemme ihmisiä yhdistämään voimansa, rakentamaan siltoja eri osastojen välille ja rakentamaan pieniä monialaisia tiimejä, jotka toimivat nopeammin kuin isot osastot […] tämä tuo mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia.

Share via:

Lue myös

Ota yhteyttä
close

Tarvitsetko henkilökohtaista palvelua?

Voit soittaa Staplesin asiakaspalveluun numeroon:

010 681 681

Voit myös täyttää alla olevan lomakkeen, niin asiakaspalvelijamme ottaa sinuun pian yhteyttä.

Get help FI

Form